Täytyy kyllä nyt myöntää et oon ollut niin laiskanpuoleinen blogin pitäjä et oikeen nolottaa (Meinasin kirjottaa molottaa,hah).
NO sitten ajattelin, että sopivasti tässä kesäloman alla voisin tehdä jotain parannuksia elämääni, joilla säästäisin itseäni, mutta vielä paremminkin muita "hirveältä minulta".
1. Yritä olla mielenkiintoisempi. Okei, elämäni on tylsä mut pitkälti se varmaan johtuu myös musta. Vois joskus tosiaan vaikka lähteekin ulos sieltä Hyvelän huumeluolasta ja nähdä kenties aurinko, viimekerrasta on jo aikaa.
2. Ulkoile useemmin. Ensinnäkin se parantais kuntoo, mieltä ja mitä paskaa, no okei, mä haluun vaan eroon tästä appelsiini-ihosta.
3. Syö terveellisemmin... Myös viikonloppuisin ! Ylimääräinen rasvakudokseni ei taida olla mikään Jumalalta peritty taivaanlahja, luulenpa että se on muodostunut näiden ei kehuttavien elämäntapojeni myötä..
4. Ole mukavampi. Niin, mitä siihen lisäämään, tuntuu, että mulle voitas olla mukavampia jos olisin itse mukava muille.. tästä tulee vielä vaikeeta..
5. Panosta siihen, millä on oikeasti merkitystä. Tällä hetkellä voisi paneutua vaikka terveelliseen elämään, sillä en välttämättä halua kärsiä seurauksista tulevaisuudessa. Koulun alettua aion ottaa täysin uuden asenteen opiskeluun...tai katsotaan sitä sitten syksyllä.
6. Älä jätä kaikkia velvollisuuksia viimetippaan. No tälläkin hetkellä niitä todentotta löytyy. Ylppärivalmisteluja pitäisi ennen lauantaita suorittaa ja pelkään että kaikki jää perjantai yölle ja itse juhlassa painetaan silmät ristissä parin tunnin yöunien jälkeen.
7. Pidä yhteyttä ystäviisi. Tosiaan. Nyt nolottaa. Kavereita on nähty huomattavasti vähemmän, joitakin ei lainkaan, sen jälkeen kun aloin seurustelemaan. Pyydän anteeksi koko sydämestäni, kyllä mä teitä ajattelen, mutta nykyään sitä vapaa-aikaa on huomattavasti vähemmän. Toivottavasti asia korjaantuu ainakin kesällä.
8. Älä myöskään unohda sukulaisiasi. Enpä oo tainnu mummulassakaan useesti käydä joulun jälkeen, enkä mitään kadu niin paljon. Tälle asialle on oikeesti tehtävä jotain.
9. Luota itsees. Imelää mutta totta. Elämästi sais varmasti paljon enemmän irti jos ei aina syyttäis itsees tai soimais itsees joka tilanteessa. Mistä saisin itseluottamusta, Dr.Phil ?
10. Usko unelmiis. Kornia, tiedän, mut unelmiis uskomalla niiden toteuttaminenkin helpottuu. Mieti mitä voisit tehdä, jotta pääsisit lähemmäs unelmaas. Tee jotai asialle ! Ei mikään oo mahdotonta.. (ellet nyt toivo kuutta alastonta aussia laulamaan Hoosiannaa sun sänkys alle)
Mitä tästä opimmekaan? Taidan lähtee ostamaan siwasta juustonaksuja.
maanantai 25. toukokuuta 2009
tiistai 19. toukokuuta 2009
sunnuntai 10. toukokuuta 2009
Täydelliset suunnitelmat - Täydellinen ilta ?
Minäpä kerron nyt pienen tarinan erittäin onnistuneesta viikonlopustani. No ensinnäkin perjantai nyt meni ihan hyvin joten ei siitä sen kummempia..
Lauantaina meillä oli Noormarkun Naisvoimistelijoiden kevätnäytös ja ohjaamastani tanssiryhmästä paikalla oli neljä tyttöä (!!) joten myös MINÄ jouduin menemään mukaan esiintymään... Eipä tuo minua haitannut, esitys meni ihan hyvin ja ohjaajapalkkioksi sain kivan kokoisen pokaalin (tietenkin sen mukavan rahasumman kaverina).
No, tähän asti kaikki oli mennyt siis ihan loistavasti, ainakin melkein. Pääsin kotiin ja olin hyvin innoissani, sillä olin lähdossä poikaystäväni luokse yökylään (tosin äitini luuli minun menevän kaverini luo :) ) Olin jo siis kauan suunnitellut täydellistä iltaa ja yötä; keksin hyvän peitetarinan äidilleni, kävin kaupungissa ostamassa kivoja alusvaatteita, jäätelöä ja suklaata, ja otin mukaan kasan kynttilöitä. No lähdin sitten täältä kotikylästäni ajamaan kohti Bjorneborgia ja kun olin vartin ajanut ja olin parin kilometrin päässä poikaystäväni kodista, huomasin että oli unohtanut kynttilät kotiin. Päätin uhrautua ja kääntyä takaisin kotiin päin hakemaan kynttilöitä, halusin siis kaiken olevan täydellista.
Hain kynttilät ja lähdin taas kunnes huomasin about viiden kilomertin päässä kotoa että unohdin myös kännykkäni kotiin. Sepä mahtavaa ! Nyt äiti (tai kukaan muukaan) ei onnistuisi häiritsemään täydellistä iltaamme. Poikkesin kaverini luokse lähettämään hänen kännykästään viestiä äidilleni, siis kertoakseni että kännykkäni jäi kotiin.
Taas kului vartti ajomatkaan, kunnes lopulta pääsin poikaystäväni luokse. Ihanaa, nyt ei tarvitsisi tehdä enää mitään. Sisälle päästyäni kuulin heti että nyt sun tarvii soittaa sun kaverilles, äitini oli lähettänyt hänen kännykkäänsä viestin että minne voi tuoda puhelintani, ja kuulemma soittanut useaan kertaan. Päätin itse lähteä hakemaan kännykkääni ennen kuin äiti veisi puhelinta kaverini luokse missä luuli minun olevan ja huomaisi etten olisikaan paikalla.
Ajoin niin pian kuin mahdollista kotiin noutamaan puhelintani. Äitiä nauratti että hän ei taaskaan luottanut minuun, luuli minun olevan jossain muualla kuin kaverini luona. Meinasi pokka pettää tuossa vaiheessa. No sain loppujen lopuksi kännykkäni ja lähdin jälleen Poriin mopollani. Päästyäni perille olin aivan väsynyt sillä tämä koko mopoilu oli kestäny puolitoista tuntia. Ajattelin purkaa laukkuni ja alkaa nauttimaan "Täydellisestä illastani" kunnes huomasin laukussani olleen koko tämän puolentoista tunnin ajan jäätelöpaketti, joka oli luonnollisesti sulanut kokonaan. Koko laukkuni ja sen sisältö oli täynnä jäätelöä, ja tavaroiden ja vaatteiden pesuun kului varmasti tunti. En tiedä koska laukkuni olisi ollut viimeksi pesussa, mutta sitä putsatessa huone alkoi omituisesti lemuamaan kaljalta. Mietimme mistä haju voisi tulla kunnes poikaystäväni teki havainnon, että minä haisen kaljalta. Tajusin hajun tarttuneen laukustani jonne on todennäköisesti joskus vuotanut kaljaa.
Nyt puolet illasta siivoamiseen kulumisen jälkeen likaisina ja kaljalta haisevina olimme valmiit alkamaan rentoutumaan..vihdoin. Kuitenkin "täydellinen iltamme" tietenkin päättyi riitaan, poikaystäväni ollessa niin väsynyt ettei pystynyt valvomaan kanssani. Hetken luonnollisesti kiukuttelin mutta menimme sovussa nukkumaan...ja kynttiläni jäivät polttamatta..
Kuitenkin näin loppujen lopuksi minulle jäi illasta kamalan hyvä mieli, näille kaikille sattumuksille en voi muutakuin nauraa ja niistä jää varmasti mukavampi muisto kuin suunnittelemastani täydellisestä illasta kynttilän valossa jutellen jäisi. Siispä loppujen lopuksi erittäin epätäydellinen iltani oli kuitenkin erittäin täydellinen.
Lauantaina meillä oli Noormarkun Naisvoimistelijoiden kevätnäytös ja ohjaamastani tanssiryhmästä paikalla oli neljä tyttöä (!!) joten myös MINÄ jouduin menemään mukaan esiintymään... Eipä tuo minua haitannut, esitys meni ihan hyvin ja ohjaajapalkkioksi sain kivan kokoisen pokaalin (tietenkin sen mukavan rahasumman kaverina).
No, tähän asti kaikki oli mennyt siis ihan loistavasti, ainakin melkein. Pääsin kotiin ja olin hyvin innoissani, sillä olin lähdossä poikaystäväni luokse yökylään (tosin äitini luuli minun menevän kaverini luo :) ) Olin jo siis kauan suunnitellut täydellistä iltaa ja yötä; keksin hyvän peitetarinan äidilleni, kävin kaupungissa ostamassa kivoja alusvaatteita, jäätelöä ja suklaata, ja otin mukaan kasan kynttilöitä. No lähdin sitten täältä kotikylästäni ajamaan kohti Bjorneborgia ja kun olin vartin ajanut ja olin parin kilometrin päässä poikaystäväni kodista, huomasin että oli unohtanut kynttilät kotiin. Päätin uhrautua ja kääntyä takaisin kotiin päin hakemaan kynttilöitä, halusin siis kaiken olevan täydellista.
Hain kynttilät ja lähdin taas kunnes huomasin about viiden kilomertin päässä kotoa että unohdin myös kännykkäni kotiin. Sepä mahtavaa ! Nyt äiti (tai kukaan muukaan) ei onnistuisi häiritsemään täydellistä iltaamme. Poikkesin kaverini luokse lähettämään hänen kännykästään viestiä äidilleni, siis kertoakseni että kännykkäni jäi kotiin.
Taas kului vartti ajomatkaan, kunnes lopulta pääsin poikaystäväni luokse. Ihanaa, nyt ei tarvitsisi tehdä enää mitään. Sisälle päästyäni kuulin heti että nyt sun tarvii soittaa sun kaverilles, äitini oli lähettänyt hänen kännykkäänsä viestin että minne voi tuoda puhelintani, ja kuulemma soittanut useaan kertaan. Päätin itse lähteä hakemaan kännykkääni ennen kuin äiti veisi puhelinta kaverini luokse missä luuli minun olevan ja huomaisi etten olisikaan paikalla.
Ajoin niin pian kuin mahdollista kotiin noutamaan puhelintani. Äitiä nauratti että hän ei taaskaan luottanut minuun, luuli minun olevan jossain muualla kuin kaverini luona. Meinasi pokka pettää tuossa vaiheessa. No sain loppujen lopuksi kännykkäni ja lähdin jälleen Poriin mopollani. Päästyäni perille olin aivan väsynyt sillä tämä koko mopoilu oli kestäny puolitoista tuntia. Ajattelin purkaa laukkuni ja alkaa nauttimaan "Täydellisestä illastani" kunnes huomasin laukussani olleen koko tämän puolentoista tunnin ajan jäätelöpaketti, joka oli luonnollisesti sulanut kokonaan. Koko laukkuni ja sen sisältö oli täynnä jäätelöä, ja tavaroiden ja vaatteiden pesuun kului varmasti tunti. En tiedä koska laukkuni olisi ollut viimeksi pesussa, mutta sitä putsatessa huone alkoi omituisesti lemuamaan kaljalta. Mietimme mistä haju voisi tulla kunnes poikaystäväni teki havainnon, että minä haisen kaljalta. Tajusin hajun tarttuneen laukustani jonne on todennäköisesti joskus vuotanut kaljaa.
Nyt puolet illasta siivoamiseen kulumisen jälkeen likaisina ja kaljalta haisevina olimme valmiit alkamaan rentoutumaan..vihdoin. Kuitenkin "täydellinen iltamme" tietenkin päättyi riitaan, poikaystäväni ollessa niin väsynyt ettei pystynyt valvomaan kanssani. Hetken luonnollisesti kiukuttelin mutta menimme sovussa nukkumaan...ja kynttiläni jäivät polttamatta..
Kuitenkin näin loppujen lopuksi minulle jäi illasta kamalan hyvä mieli, näille kaikille sattumuksille en voi muutakuin nauraa ja niistä jää varmasti mukavampi muisto kuin suunnittelemastani täydellisestä illasta kynttilän valossa jutellen jäisi. Siispä loppujen lopuksi erittäin epätäydellinen iltani oli kuitenkin erittäin täydellinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
